Oopperalippujen hinnat voisi tuplata - on se niin hyvää shittiä.

Jotta voi kirjoittaa kritiikkiä baletista ja oopperasta, se pitää kokea. Armon sukuni antoi lahjaksi liput Peer Gynt – keikalle. Ei, sille Kouvolaiselle räkärokki bändille, jota kuuntelin nuoruudessa ja näin kerran livenäkin Kotkassa vaan Kansallisoopperaan.

Ykköset päälle ja katsastamaan tilaisuutta. Yllätykseksi narikka oli ilmainen – Tampereen Palatsissa Tuuliajolla musikaalissa kehtasivat pyytää 3 euroa takista.

Ensimmäinen näytös alkoi kansantanssilla. Muutoin hienoa kansantanssia, mutta vähän väliä piti tanssijoiden tehdä joutsenlampihyppyjä ja kävellä varpaillaan. Parempaa kansantanssia olen nähnyt Dublinin pubeissa. Ihmettelen kovasti, mikä viehätys on balleriinan epäkävelytyylissä – siinä, missä on nilkan kulmaoltava 45 astetta tai enemmän ulospäin suorin polvin. Jotenkin perinteinen balettitanssi vei kansantanssia taaksepäin.

Toinen näytös oli visuaalisesti ja tanssillisesti parempi - sahara oli luotu näyttämölle.

Orkesteri soitti hyvin ja hyvää settiä. Muutamia kappaleita olin jossain kuullut aikaisemminkin. 

Olin kuullut, että oopperoissa tekstitetään laulut, jotta lauluista saisi jotain selvää. Tässä produktiossa tekstitettiin selkeä sanainen runoilija, joka kävi läpi Peer Gynt runoa tarinkerronnallisesti. Laulut jätettiin tekstittämättä, niin tällainen kuulovammainen ei kuule kuin mössöä joissakin aaltopituuksilla. No, tarinan kerontaan sillä ei ollut vaikutusta. Tajusin, että pitää lukea käsiohjelmasta juoni, että pysyy kärryillä taiteellesessa runotulkinnassa. Luin ekaan näytökseen käsiohjelman, mutta toiseen näytökseen jätin omaa tulkinnan varaa. Ehkä taiteellisena kokemuksena toinen näytös oli parempi, kun keskitty musiikkiin, runoon ja visuaaliseen ilmeeseen.

Väliajalla sain maistaa uutta olutta Marsalkkaa  Saimaan panimosta – hyvää oli. Vaimo tokaisi alakulttuurijuomastani: ”Ei ollut sentää kiljua tarjolla?” “Kyllä ne sai ihan tarpeeksi kiljua tuolla lavalla” jatkoin. Kuva 1.

Makuasioita olut ja tarinankerrontaviihde. Marsalkka oli sivistynyt humailen laageri hienossa pullossa, pitäen sisällään pieniä kuplia virkistäen nautintoa, jotain pientä hedelmäistä makua oli mukana. Itselleni tuota hedelmäistä makua olisi saanut olla hieman enemmän taittaakseen humalan maun. Mutta ei se pahaa ollut, kuten ei baletti-oopperakaan. Kiitos lipuista!

Onko baletti liian yhteiskuntavaroilla pyörivää?

Näytös oli produktiona iso – lähes 60 hengen tanssi-näyttelijä-laulaja poppoo. Näiden lisäksi täysi 30 henkinen orkesteri, lavastajat ja tekniikka. Ohjaajat, käsikirjoittajat, säveltäjät ja valmentajat, tuottajat ja oopperatalon henkilökunta. 200 henkeä saa elantoa tosta setistä.

“Yhteiskunta tukee ooppera- ja balettitaidetta, jotta jokaisella olisi mahdollisuus nauttia esityksistä. Kansallisoopperan toimintakulut vuonna 2011 olivat 54,4 milj. euroa. Rahoituksesta 72 % tuli Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta veikkausvoittovaroista.  

Lipputulojen ja sponsoriyhteistyön osuus oli 18 %. Ympäristökunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen tukivat toimintaa yhteensä 10 %:lla kokonaisbudjetista, kävijämäärien mukaisessa suhteessa. Lisäksi valtiolta saatiin 13,2 milj. euron avustus Senaatti-kiinteistöjen omistaman oopperatalon vuokraa varten. (Luvut ovat vuodelta 2011.)

Esitysten toteuttaminen vaatii paljon käsityötä – toimintakuluista 82 % on henkilöstömenoja.  Kävijöitä Oopperassa on vuosittain vajaat 300 000.” - http://www.ooppera.fi/esittely/kansallisooppera_tanaan/toiminta_ja_rahoitus

Alle 20 prosenttia tuloista tulee lipputuloista. Lipun hinta paikasta riippuen 15 eurosta sataseen keskimäärin 50 euroa. Vertauksena Cheekin stadion keikan hinnat 50 eurosta 70:en. Cheekin keikan tuloista lipputulot on varmaan noin 50% jättäen sponsoreille ja oheistulolähteille tilaa. Saakohan Cheek tukea stadikan vuokraan?

Mielestäni oopperalippujen hinnat voisi tuplata - on se niin hyvää shittiä. Olettaisin, että hyvä ooppera vetää lehterit täyteen ilman halpoja lippujakin. Ja tietysti sponsoreiden osuutta olisi hyvä kasvattaa, jos baletti on niin hyvää, että siitä haluaa maksaa. 

Kuva. 1