perjantai 25. huhtikuuta 2014

Oopperalippujen hinnat voisi tuplata - on se niin hyvää shittiä.


Jotta voi kirjoittaa kritiikkiä baletista ja oopperasta, se pitää kokea. Armon sukuni antoi lahjaksi liput Peer Gynt – keikalle. Ei, sille Kouvolaiselle räkärokki bändille, jota kuuntelin nuoruudessa ja näin kerran livenäkin Kotkassa vaan Kansallisoopperaan.

Ykköset päälle ja katsastamaan tilaisuutta. Yllätykseksi narikka oli ilmainen – Tampereen Palatsissa Tuuliajolla musikaalissa kehtasivat pyytää 3 euroa takista.

Ensimmäinen näytös alkoi kansantanssilla. Muutoin hienoa kansantanssia, mutta vähän väliä piti tanssijoiden tehdä joutsenlampihyppyjä ja kävellä varpaillaan. Parempaa kansantanssia olen nähnyt Dublinin pubeissa. Ihmettelen kovasti, mikä viehätys on balleriinan epäkävelytyylissä – siinä, missä on nilkan kulmaoltava 45 astetta tai enemmän ulospäin suorin polvin. Jotenkin perinteinen balettitanssi vei kansantanssia taaksepäin.

Toinen näytös oli visuaalisesti ja tanssillisesti parempi - sahara oli luotu näyttämölle.

Orkesteri soitti hyvin ja hyvää settiä. Muutamia kappaleita olin jossain kuullut aikaisemminkin. 

Olin kuullut, että oopperoissa tekstitetään laulut, jotta lauluista saisi jotain selvää. Tässä produktiossa tekstitettiin selkeä sanainen runoilija, joka kävi läpi Peer Gynt runoa tarinkerronnallisesti. Laulut jätettiin tekstittämättä, niin tällainen kuulovammainen ei kuule kuin mössöä joissakin aaltopituuksilla. No, tarinan kerontaan sillä ei ollut vaikutusta. Tajusin, että pitää lukea käsiohjelmasta juoni, että pysyy kärryillä taiteellesessa runotulkinnassa. Luin ekaan näytökseen käsiohjelman, mutta toiseen näytökseen jätin omaa tulkinnan varaa. Ehkä taiteellisena kokemuksena toinen näytös oli parempi, kun keskitty musiikkiin, runoon ja visuaaliseen ilmeeseen.

Väliajalla sain maistaa uutta olutta Marsalkkaa  Saimaan panimosta – hyvää oli. Vaimo tokaisi alakulttuurijuomastani: ”Ei ollut sentää kiljua tarjolla?” “Kyllä ne sai ihan tarpeeksi kiljua tuolla lavalla” jatkoin. Kuva 1.

Makuasioita olut ja tarinankerrontaviihde. Marsalkka oli sivistynyt humailen laageri hienossa pullossa, pitäen sisällään pieniä kuplia virkistäen nautintoa, jotain pientä hedelmäistä makua oli mukana. Itselleni tuota hedelmäistä makua olisi saanut olla hieman enemmän taittaakseen humalan maun. Mutta ei se pahaa ollut, kuten ei baletti-oopperakaan. Kiitos lipuista!

Onko baletti liian yhteiskuntavaroilla pyörivää?

Näytös oli produktiona iso – lähes 60 hengen tanssi-näyttelijä-laulaja poppoo. Näiden lisäksi täysi 30 henkinen orkesteri, lavastajat ja tekniikka. Ohjaajat, käsikirjoittajat, säveltäjät ja valmentajat, tuottajat ja oopperatalon henkilökunta. 200 henkeä saa elantoa tosta setistä.

“Yhteiskunta tukee ooppera- ja balettitaidetta, jotta jokaisella olisi mahdollisuus nauttia esityksistä. Kansallisoopperan toimintakulut vuonna 2011 olivat 54,4 milj. euroa. Rahoituksesta 72 % tuli Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta veikkausvoittovaroista.  
Lipputulojen ja sponsoriyhteistyön osuus oli 18 %. Ympäristökunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen tukivat toimintaa yhteensä 10 %:lla kokonaisbudjetista, kävijämäärien mukaisessa suhteessa. Lisäksi valtiolta saatiin 13,2 milj. euron avustus Senaatti-kiinteistöjen omistaman oopperatalon vuokraa varten. (Luvut ovat vuodelta 2011.)
Esitysten toteuttaminen vaatii paljon käsityötä – toimintakuluista 82 % on henkilöstömenoja.  Kävijöitä Oopperassa on vuosittain vajaat 300 000.” - http://www.ooppera.fi/esittely/kansallisooppera_tanaan/toiminta_ja_rahoitus
Alle 20 prosenttia tuloista tulee lipputuloista. Lipun hinta paikasta riippuen 15 eurosta sataseen keskimäärin 50 euroa. Vertauksena Cheekin stadion keikan hinnat 50 eurosta 70:en. Cheekin keikan tuloista lipputulot on varmaan noin 50% jättäen sponsoreille ja oheistulolähteille tilaa. Saakohan Cheek tukea stadikan vuokraan?
Mielestäni oopperalippujen hinnat voisi tuplata - on se niin hyvää shittiä. Olettaisin, että hyvä ooppera vetää lehterit täyteen ilman halpoja lippujakin. Ja tietysti sponsoreiden osuutta olisi hyvä kasvattaa, jos baletti on niin hyvää, että siitä haluaa maksaa. 

Kuva. 1

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Evoluutioteoria?




Jungilaisen psykologin Robert Moore ja mytologin Douglas Gillette kirjassa
King, Warrior, Magician, Lover: Rediscovering the Archetypes of the Mature Masculine  käsitellään ihmistä neljänä eri arkkityyppinä. Ihmisen valaistuminen tämän kirjan mukaisesti on demonien poistamista mielestä. Eheytyminen nymffistä rakastajaksi, sadistista soturiksi, diktaattorista kuninkaaksi, manipuloitsisijasta maagikoksi.

Evoluutioteorian mukaan luonto pyrkii säilyttämään ja kasvattamaan hengissä pysymisen edellytyksiä vallitsevan ympäristön mukaan. Pohdin, onko evoluutiossa jokin ajavempi voima. Jos evoluutio on luonut homosapiensin, niin miksi paviaani on edelleen olemassa, muttei homo erectus. Ajaako luonto kohti eheyttä, tietoisuutta ja valaistusta.

Ihmisen arkityyppejä vai luonnon arkityyppejä? Solun tai elämän ensimmäinen “geeni-käsky” oli lisääntyminen, jolla varmistettiin geenin jatkuvuus ja evolution aloitus. Tässä taistelussa voittivat ne elämän muodot, joilla oli paraskyky kahdentua ja varmistaa perimän jatkuminen. Määrä oli ennen kaikkea silloisen yhteiskunnan arvostetuin ja voimakkain valta-asema. Mitä enemmän sen todennäköisempää oli selviytyminen evoluutiossa eteenpäin. Laadullisella jakautumisella ei ollut merkitystä, ei haettu valio yksilöitä vaan nymfit olivat arvostettuja. Lisääntyminen oli elämän edellytys.
Tällainen arvovalta asetelma on monilla elinkunnan edustajistajilla edelleen. Kasvit ja hyönteiset arvostavat lisääntymiskykyisyyttä enemmän kuin mielihyvää tai laadullista perimää. Kasvien keskuudessa on hyvin merkittävä määrä perinnöllisiä sairauksia ja osa kasvien evoluutiosta on päättynyt kun perinnölliset taudit ovat vallanneet suvun – näiden kohtalo oli nymfien valta-asema. Myöskään tätä vastaan taistelleen impotentit eivät nähneet seuraavaa evoluutioketjuaansa vaan löysivät itsensä sukupuutosta.

Evoluutiota jatkoivat ne eliöt jotka huomasivat, että pelkästään lisääntyminen ei varmista elossa olemista (onnellisuutta). Eliöt huomasivat, että lajin sukupuuttouhkina olivat toiset lajit ja oman lajin sisäsiittoisuus (perinnölliset taudit).
Elämän yhteiskunta alkoi löytämään parannusta luomalla uuden valta-aseman. Löysi keskeisen ajatuksen rakastajasta – piti löytää parhaimmat jatkajat. Ei riittänyt itsensä jatkaminen vaan löytää pari jonka kanssa syntyy paras jälkeläinen. Evoluutio eheytti demoninsa ja ryhtyi rakastajaksi (Lover). Alkoi uusi aikakausi evoluutiossa ja valtataistelussa.

Elämälle syntyi uusi demoni, jonka tehtävä on varmistaa silloisen elämän jatkuvuus ja valta-aseman saaminen. Valtaa kutsutaan myös suureksi pyramiidihuijaukseksi. Arvoasteikolla määrä jäi vähemmäksi ja yhteiskunta alkoi arvostaa vahvinta. Elintilaa uhkasi muut eliöt ja oman suvun sairaat yksilöt. Arvoasteikolla kunnioitettiin voittajaa – isoimmat hampaat, kovimmat myrkyt , paras taistelustrategia. Jotta tähän päästiin Sadisti-demoni alkoi voittamaan. Tappajan suku alkoi elää pidempään ja saamaan jalan sijaa evolution seuraavalle askeleelle. Voima voitti määrän. Massa ei varmistanut pääsyä seuraavaan erään vaan voima.

Ongelmaksi kasvoi liiallinen tappamisvietti, elämä tappoi muut elämät ja ei tajunnut symbiosion voimaa. Sadistiset tappajat tappoivat omiaan ja tuhoivat elinympäristöään. “Ei jatkoon” sanoi evoluutiotuomaristo. Kun huomattiin, että lisäännymme hyvin ja vaalimme fyysistä terveyttä se ei riitä. Jos sitten tapamme toisemme, ei ole jatkajia.
Tarvittiin keskitie ja sadisti-demonin valtakausi alkoi hiipua. Alkoi toinen eheytyminen – elämä alkoi arvostaa soturia. Soturi joka taistelee muiden edessä muidenkin puolesta ja harkiten. Yhteisöllisyyden arvostaminen lisääntyi ja ymmärrys symbioseista kasvoi.  Taistelija ei taistellut itsensä tai tappamisen takia vaan suvun jatkuvuuden vuoksi. Evoluutiossa oli löytynyt polku rakastajan ja soturin kunnioittamiseen ja arvostukseen. Taustalla piili uusi demoni. Toinen ääripää masokisti tappoi itsensä sukupuuttoon adrenaalihuuruissaan.

Arvoasteikolla määrä hävisi voimalle. Vallanhalu loi uuden demonin tyrannin. Tässä vaiheessa evoluutio oli päässyt jo ajattelun tasolle. Tarkoitan, että evoluutiossa ne eliöt, jotka ovat ilman ajattelua taistelevat vielä joko nymfi-demonia tai sadistia vastaan. Alkoi kasvaa johtajuuden valta-asema. Se pärjää, joka osaa käyttää sotureita omaksi parhaakseen. Tyranniudessa osaamme käsittää pyrämiidihuijauksen selkeästi – minulle kaikki. Ihminen on maapallon ainoa asukas, joka taistelee tyranniutta vastaan.

Jungilaisuuden mukaan maagikko tulee ennen kuningasta, mutta olen tästä eri mieltä. Jung eli aikakaudella, jolloin tyrannius oli vallitseva vallankäyttöväline. Hän ei voinut laittaa kuningasta älymystön alle – kuritushuone tai noitarovio olisi kutsunut. Itse näen, että kuninkuus on eheytymisessä ja evoluutiossa voimasta seuraava. Kuningas ei ole vielä taistellut manipulaatio-demonia vastaan ja tieto tulee vasta uskomusten häviämisen jälkeen. Uskomus on aina ennen tietoa. Elämme tällähetkellä filosofiassa aikaa: “Ajattelen, siis olen”. Tietoisuuden aikana vallitseva filosofia on: “Tiedän, siis olen”

Palataan evoluutioon ja tyranniuteen. Kun lauman johtajat, soturit, alkoivat kyllästyttää yhteisöä, alkoi yhteisössä kiehua. Vallan halu kasvoi ja eräät löysivät keinon luoda uskomuksia raa-an voiman päälle. Vallan haluiset, tyrannidemonin piinaavat yksilöt alkoivat luomaan uskontoja, joilla he voisivat kahlita vahvat ja siihen asti vallan kahvassa olleet. Soturit joutuivat alistumaan kuninkaiden ja poppamiesten alaisuuteen. Homo Sapiens alkoi enemissä määrin arvostamaan johtajuutta. Tyrannit saivat soturit alaisiksiin. Näitä tyranneja historiatietämyksen mukaan voidaan luetella: Maya kulttuuri, Rooma, Hitler, 90% nykyjohtajista. Erilaisia uskomuksia: kristinusko, sosialismi, kapitalismi, budhalaisuus.

Evoluutio ei hyväksy tyranniutta, eihän sillä ole tulevaisuutta. Tyrannit taistelevat keskenään rikkauksista huomaamatta, että samalla tuhuovat omaa elinympäristöä. Mitä enemmän tyranneja nousee sitä enemmän, se uhkaa evolution jatkuvuutta. Olkoon esimerkkinä ristiretket, maailman sodat ja teollistuminen. Nämä veivät lähemmäksi sukupuuttoa, koska tuhoivat elinympäristöä.

Ajattelulla tarkoitetaan tunneomaista asioiden jäsentelyä. Arvoasteikolla tunne voittaa voiman ja määrän. Tyranni on siis tunnejohtaja. Tunteilla luotu valta-asema, joka ei perustu määrään eikä voimaan. Ihminen etsii johtajaa, jolla on tunteet. Suru ja ahdinko – toivo ja uskomus parempaan. Näillä ihmistä johdetaan – ei tietoisesti – näin aivomme toimivat.

Hieman aukaisen tätä: Mikä ero on intuition perustuvalla päätöksen teolla ja tietoon perustuvalla päätöksellä? Tunne on sama: “olen oikeassa”. Ihmisen aivot rakentavat kummatkin päätökset samalla tavalla. Yhdistämällä muistipätkiä ja aistimuksia rakentaen impulssit toiminnalle tai ajatukselle. Tietoon perustuvalla päätöksellä tiedät, miten olet päätynyt vastaukseen – intuitio vastauksella et tiedä, mistä päätös tuli. Kumpi näistä sitten on oikeassa? Tentissä et osannut vastata oikein, vaikka teit mielestäsi oikean tietoon perustuvan valinnan. Hämmästyit väärästä vastauksesta ja joissain tapauksissa et vieläkään ymmärrä, miksi se oli väärin. Toisaalta pääsit läpi kokeesta pelkällä fiilispohjalta tehdyillä arvauksilla. Onko intuitiolla ja tiedolla eroa?

Palataan pohtimaan evoluutio teoriaa ja jungilaista arkkityyppejä. Kuninkaaksi eheytyminen. Kuningas on henkilö jota ihmiset haluavat seurata. Kuningas ohjaa ja opastaa. Kuningas ei hae valtaa vaan haluaa auttaa ihmisiä eteenpäin. Haluaa auttaa evoluutiota eteenpäin. Ei pyramiidia vaan yksi yhteisöllisyys. Tähän voidaan ottaa muutamia ajatuksia kristinuskosta tai kapitalismista. Kummankin päämäärä on kaikkien onnellisuus ei yhden ainoan persoonan. Jeesusta nimitettiin kuninkaaksi. Tavoitteena opettaa ja antaa onnellisuuden tulla osaksi elämää. Kapitalismi ei ole riistämässä keneltäkään, vaan tarkoituksena on rakentaa kaikille mahdollisuus ruokaan ja onnellisuuteen. Mikä sitten nämä ajatukset pilaa? Tyranni-demoni otti nämä käyttöön ja rakensi itselleen valta-aseman koska yhteiskunta arvosti sitä. Kirkot, suurvallat.

Jos yhteiskunta pääsisi pois tyranniudesta ja onnellisuus olisi läsnä koko ihmiskunnassa, seuraava demoni pilkottaa. Yhteiskunta, jossa olisi todellisia kuninkaita, olisi tasa-arvoinen jamjohtaisi evoluutiossa kohti eheytymistä. Ihmistä ei johdettaisi vaan autettaisiin kohti onnellisuutta opettamalla ja antamalla. Ei ottamalla ja käskemällä.

Ajatellaan vaikkapa yhteiskuntaa, jossa kaikilla olisi arvostus toista ihmistä kohtaan ja rahalla ei olisi valtaa. Kaikilla olisi yllin kyllin tarpeita tarpeidensa täyttämiseksi. Olisiko ahneus (alias tyrannius) poissa? Olkoon ahneus poissa. Ihmiskunta levossa ja yksi jungilainen arkkityypi tullut täyteen. Missä on neljäs arkkityyppi ja manipulaatio-demoni?

Kun tunteiden valtakausi on ohi alkaa tiedon valtakausi. Evoluution jatkamiseksi syntyy uusia piruja – vallan kahvaa kantaa evoluutio kohti elämän tarkoitusta?
Määrän voitti voima. Voiman vei tunteet. Tunteet voittaa tieto.
Vallan kahvaan kääntyy se, jolla on tietoa. Ihminen arvostaa tietäjää. Uskonnot romahtavat tiedon alle. Intuiitioon perustuvat ajatukset siirtyvät tietoisiin päätöksiin. “Tiedän - minä olen”. Evoluution seuraava valloittaja on tiedon käyttäjä. Rahan ja uskomusten tekemät vallanrakenteet horjuvat, koska ihminen on oppinut arvostamaan kuninkaita tyrannien sijasta. Ihmiskuntaa johtaa onnellisuuden jakaminen.

Ennen, kuin ihmisten johtajaksi tulee tieto tai tietämys, piru on irti. Tiedon omistaja käyttää tiedon luomaa manipulointia saadakseen valtaa. Tämä evoluution kaari on nähtävissä median, internetin ja markkinoinnin maailmassa. Tietoa kerätään sinusta ja sinua ohjataan tekemään niitä päätöksiä, jotka ovat tiedon omistajien intresseissä. Olemme vielä lasten kengissä tiedon käyttämisessä. Olemme oppineet keräämään tietoa (data), mutta emme vielä osaa käyttää sitä ihmiskunnan hyväksi. Tiedustelumäärärahat ovat isompia kuin kirkkojen budjetit, eli suunta on selkeä. Kirkon ja valtioiden tekemät pyramiidit alkavat horjua tietoa käyttävien soittaessa pasuunojaan. Valtiot ja kirkot pyrkivät pitämään kiinni vallankahvastaan luomalla vahvempia aitoja tiedon leviämisen estämiseksi. Tiedon arvostus kasvaa samalla manipulaattorit astuu vallankahvaan.

Google, Facebook, NSA kerää tietoa ja analysoi sitä. Tätä tietoa he käyttävät vallan saamiseksi. Manipuloivat tiedolla sinua.  Mainokset kohdistuvat sinun tunteisiin. Politiikka ajaa omaa etuaan kertoen sinulle juuri sen tiedon, mikä auttaa heitä eteenpäin. Kumpi ohjaa sinua enemmän kirkolliset uskomukset vai sinulle annettu tieto? Maksatko veroa, jotta pääset taivaaseen vai että sinulla on parempi olla nyt? Valaistumisessa puhutaan läsnäolosta eli tämän hetkisestä hyvinvoinnista.
Tietosi kasvaa ulkoisille muisteille äänitettyihin havaintoihin. Et tee enää päätöksia oman aivosi sisällä olevilla muistilohkoilla vaan käytät sen lisäksi muiden muistikuvia. Intuitiosikin käyttää näitä tallenteita omien kuvien lisäksi. Sinun päätöksentekoon vaikuttaa enemissä määrin se tieto, mikä on saatavilla. Nyt uhkana on se, mitä tietoa sinulle annetaan on suurempi kuin mitä olet itse kokenut. Arvostat tietoa ja annat sen vaikuttaa päätöksiisi – rahan ja uskomusten voimaan et enää usko. Jos et jotain tiedä, niin katsot sen googlesta tai kirjoista.

Ei tieto ole pahasta vaan manipuloitsijat – vallan halu ja evoluution seuraava väistämätön askel. Väistämätön tai sukupuutto. Jos ei ihminen ole se, joka manipuloi itseään, tulee toinen laji, joka tulee ihmistä manipuloimaan. Kuten ihminen manipuloi hevosia juhdikseen.

Tämän hetkinen fyysinen rakenteemme ja biologinen toimintamme ei välttämättä pysty tulemaan manipuloitsijaksi. Tunteiden luomat “aivogeelit” estää täydellisen tietoisuuden. Ihmisen aivot elävät harhassa, jossa läsnäolo on hetkellistä ja ajalla on merkitys. Ajankäsite on tällä hetkellä suurin haaste evoluutionkehitykselle. Aika on luotu auttamaan evoluutiota tiedonasteelle. Onko tarve mutaatiolle? Nyt jo on huomattu, että aivorakenteet ovat muuttuneet enemmän tiedon käyttämiseen kuin tallentamiseen. Evoluutio siis rakentaa meitä kohti seuraavaa askelta.

Kun ihmiskunta on päässyt vaiheeseen, että manipulaattorit ovat vallassa ja arvoasteikolla tieto on ykkönen, alkaa eheytyminen maagikoksi. Maagikkona yhteiskunta arvostaa tiedon jakamista ja sen käyttämistä yhteiskunnan (eliön) hyväksi. Kaikki manipulointi väistyy ja sitä ei hyväksytä – kasvaa maagikkoyhteiskunta.

Näin neljä jungilaista arkkityyppiä on kasvanut aikuiseksi. Tarvitaanko siihen geneettinen muutos? Mielestäni kyllä, koska ihmissolukko ei hallitse ajatuksiaan. Onko tämä homo android, joiden kaikki aivot on kytketty samaan verkkoon? Ajatusten luku estää vallan haluisten manipulaattoreiden, tyrannien, sadistien ja nymffien valtaan pääsyn. Mutta mikä on seuraava demoni, joka ottaa vallan kahvan käteen. Ei evoluutio tähän voi loppua. Mikä oli se alkudemoni, joka muutti atomit elämäksi?